Ilves

Edessä oli kauan odotettu konsertti-ilta Tavastialla ja päätimme ystäväni Mian kanssa samalla testata kätevästi naapurista löytyvän ravintola Ilveksen. Ajatuksena oli maistella jotain mukavan rentoa purtavaa musisointia etukäteen fiilistellessä. Oli lauantai, joten eliminoin yllätykset pöytävarauksella, mutta kello 19.00 sali kaikui tyhjyyttään, joten saimme itse valita sijaintimme. Pian kuitenkin kaikki pöydät täyttyivät iloisista seurueista.

Henkilökunta Ilveksessä oli toista maata kuin legendaariset Tavastian ovimiehet ja saimme iloista ja ystävällistä palvelua. Tarjoilijamme oli vielä hieman haparoiden suomea puhuva kohtelias nuori herra, joka näytti välillä melko hämmentyneeltä tilauksistamme tarinoidessamme, mutta korvasi sen aidolla yrittämisellä ja hymyllä.

Napostelimme alkuun Tsatsikia ja leipää (2e), Valkosipulimarinoituja oliiveja (2e) ja Juustoa (2e), joka tällä kerralla oli Manchegoa. Hinta-laatusuhde oli varsin mainio. Harmi, että vaaleat leipäviipaleet olivat tainneet odotella ruokailijoita valmiiksi siivutettuina jo melkoisen kauan.

Pääruoaksi päätimme molemmat kokeilla Hirvipullia (16,40e) pottumuusin, pekonin, jaloviinatuorejuustokastikkeen, puolukan ja suolakurkkujen kera. Lihapullat ja muusi -buumihan on ollut vallalla jo useita vuosia ja eri paikoissa tarjoillaan - ainakin menun mukaan - enemmän tai vähemmän legendaarisia variaatioita kyseisestä annoksesta.

Jos totta puhutaan, niin todella hyvän version olen saanut ainoastaan Senaatintorin Café Engelissä. Muualla pullat ovat kyllä jättimäisiä, mutta melko mauttomia ja kuivia ja/tai kovia. Täällä oli vähän sama juttu, eikä kastiketilkka juurikaan korjannut puutteita. Tilannetta pelastaneet puolukatkin loppuivat kesken neljän muhkean hirvipullan. Vatsa tosin tuli erittäin hyvin täyteen.

Ihanan jälkiruoan nautimme muilla aisteilla.